VAMMAISTEN ASUMISEN IHMISOIKEUSKÄSIKIRJA

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities – CRPD) 13.12.2006.

YK:n vammaissopimus tuli Suomessa voimaan lain tasoisesti 10.6.2016.

Toki vammaisilla oli ollut ihmisoikeudet tätä ennenkin – ainakin teoriassa.

Käytännössä ihmisoikeuksien toteutuminen on vammaisten kohdalla monissa maissa tähän asti ollut epävarmempaa kuin ihmisoikeuksien toteutuminen yleensä. Näin asia on myös Suomessa. Kansainvälinen yhteisö on yleisesti ottaen yhtä mieltä siitä, että ihmisoikeudet ovat universaaleja, jakamattomia ja luovuttamattomia. Ne kuuluvat kaikille.

Klassiset vapausoikeudet, kuten oikeus elämään tai sananvapaus, eivät ole kuitenkaan riittäneet turvaamaan vammaisten oikeuksia. Myöskään vapausoikeuksia täydentämään luodut taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset ihmisoikeudet eivät ole asettaneet vammaisia tosiasiallisesti samalle viivalle muiden kanssa.

Kansainvälinen yhteisö heräsi varsin pian huomaamaan, että on ihmisryhmiä, jotka tarvitsevat muita enemmän ja vahvempaa suojelua. Syy saattaa olla näiden ryhmien edustajien heikkous ja riippuvaisuus muista (lapset) tai muuten alisteinen asema (naiset). Naisten ja lasten oikeuksista onkin olemassa omat sopimuksensa. Vuonna 2006 oli vammaisten vuoro saada omansa.

Kotirauhan suoja ei toteudu, jos täysin ulkopuolinen henkilö voi tulla vammaisen omaan kotiin avaimillaan. Yhdenvertaisuus lain edessä on pelkkä vitsi, jos ihmistä ei kuulla häntä itseään koskevissa asioissa. Mitä merkitsee abstrakti oikeus vapauteen, jos oma koti on lukittu ulkopuolelta? Vammaisten ihmisoikeuksien toteutuminen ja heidän täysi osallisuutensa omaan elämäänsä ja ympäröivään yhteiskuntaan edellyttävät paitsi erityistoimia julkiselta vallalta, myös ajattelu- ja toimintatapojen muuttamista.

VIA-projektin tavoitteena on vammaisten ihmisoikeustilanteen kartoittaminen ja parantaminen nimenomaan asumisyksiköissä. Asetelmassa, jossa ammatti-ihmiset käyttävät (päätös)valtaa toisten ihmisten kodissa, on aina vaara, että ihmisoikeudet jäävät muiden näkökantojen varjoon.

VIA-projektin toiminnan perustana ovat ihmisoikeudet. Toimintatapa on vertaislähtöinen. VIA-projekti pyrkii toteuttamaan YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen peruslähtökohtaa, siis vammaisten osallisuuden lisäämistä ja heidän oikeuksiensa toteutumista.

Tämän käsikirjan tarkoitus on tuoda kaikille asumisyksiköissä asuville, niissä työskenteleville ja asiasta muutoin kiinnostuneille näkyviin, miten monin tavoin ihmisoikeudet näyttäytyvät asumisen arkipäivässä. Käsikirja sisältää YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen pohjalta laatimamme kriteerit ja standardit. Niiden lisäksi käsikirjassa esitellään VIA-projektin aikana tekemiämme havaintoja, esimerkkejä oikeuksien toteutumisesta tai toteutumattomuudesta sekä katsauksia ja artikkeleita ihmisoikeuksiin eri näkökulmista.

Toivomme, että käsikirja auttaa sitä käyttäviä hahmottamaan entistä paremmin, miten pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys ihmisoikeuksien kannalta. Toivomme myös, että ihmisoikeudet vähitellen olisivat itsestään selvä lähtökohta asumisyksiköiden arjessa. Erityisesti haluaisimme, että VIA-projekti kokonaisuudessaan ja tämä käsikirja sen osana auttaisivat vammaisia asumisyksiköiden asukkaita näkemään oikeutensa arkiympäristössään.

 

YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus, Euroopan komission virallinen lehti L23/35, 27.1.2010.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2010:023:0035:0061:FI:PDF